Koulua, kuntoilua ja kekkereitä!

Se on terve!

Jahas, sunnuntai-iltapäivän tradition mukaisesti aika paketoida mennyt viikko blogikirjoituksen muotoon. Mennyt viikko piti sisällään niin maukkaita ystävänpäiväkutsuja ja kotibileitä kuin ensimmäisen varsinaisen opintotehtävän puurtamistakin. Lueskelin eilisillalla hyvän ystäväni Jugin tarinoita suuresta ja mahtavasta Barcelonasta ja paikallisesta vaihtarin arjesta. Komppaan Jugia täysillä siinä, että arjen tietyt rutiinit ovat alkaneet vakinaistua ja päivät rakentuvat pitkältä hyvin tietynlaisten kaavojen pohjalta. Rutiinit tuovat turvallisuuden tunnetta ja auttavat jäsentämään ajatuksia ja suunnitelmia niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Kuten Jugi totesi: "Arki se on täälläkin, joskin hieman erilainen kuin kotoisessa Jyväskylässä."

Meikäläisen arkipäivä alkaa aamulla heräämisellä, suihkulla, aamiaisella, kahvilla ja luennoille köpöttelyllä. Luentojen välissä ehtii hyvin käydä murkinoimassa kotosalla tai pyörähtää kirjastolla kaivelemassa tarpeellisia kirjallisia teoksia. Täytyy kyllä sanoa että on hieman JYKDOKia ikävä, sillä paikallinen vastaava järjestelmä jaksaa aina yllättää sekavuudellaan! Muutoinkin lainauskäytännöt ovat hieman hassunlaiset täälläpäin. Esimerkki: Lainasin kolme kirjaa yhden kurssin opintotehtävää ajatellen pari viikkoa sitten. Kirjojen palautuspäivä olisi ollut ensi viikon tiistaina. Kuitenkin viiden päivän laina-ajan jälkeen sain sähköpostiini ilmoituksen, että joku oli varannut kaksi kyseisistä kirjoista itselleen, ja näin ollen laina-aikani oli lyhentynyt kolmesta viikosta viikkoon. Yritin näpertää itselleni lisälaina-aikaa siinä kuitenkaan onnistumatta ja jouduin siis palauttamaan kirjat vaadittuna ajankohtana. Arvatkaapa ehdinkö lukea kaikki? :) Noh, onneksi opintotehtävän palautus on vasta toukokuussa, joten enköhän saa vielä kirjat käsiini siihen mennessä. Muutenkin hieman itseäni ihmetytti pirteä oma-aloitteisuuteni. Kai se täytyy laskea alkuhuuman piikkiin. :)

Maanantaista keskiviikkoon arki rakentuu siis luentojen, ruokailujen ja harrastusten pyhälle kolminaisuudelle. Torstaina ja perjantaina olen yrittänyt aina muutaman tunnin verran puuhastella kirjastolle opintojen parissa, vaikkei kontaktiopetusta näinä päivinä olekaan. Viime viikolla pakersin myös ensimmäisen kirjallisen tuotokseni. Tehtävänä oli kirjoittaa raportti vierailuista paikallisissa kulttuurikohteissa ja arvio Liverpoolin matkasta. Kävimmekin sitten keskiviikkona Tiian kanssa tutkimassa The Roman Campsin, The Pierin ja Bangor museumin, jotka voidaan kai lukea paikallisiksi päävierailukohteiksi. The Roman Camps  on legendan mukaan roomalaisten valloittajien asuttama kukkula kutakuinkin keskellä Bangoria ja aurinkoisella säällä sieltä avautuivat upeat näkymät joka suuntaan. The Pier on 472 metriä pitkä laituri, joka monien muiden Brittein saarten merenrantakaupunkien tapaan on kaupungin iltakävelyiden keskus ja tyypillinen maamerkki. Bangorin laituri on toiseksi pisin koko Walesissa. Bangor museum puolestaan tarjosi erittäin näpsäkän tietopaketin kaupungin historiasta ja ihmisistä, walesilaisyyden syntyä ja identiteetin rakentumista unohtamatta. Paikallistuntemus vahvistui vierailun aikana huomattavasti. Nätti paikka!

Views from the Roman Camp

 Views from the Pier

Opiskelutouhujen lisäksi viime viikko tarjosi useammankin juhlanaiheen! Maanantaina järkkäsimme porukalla Valentine's day-iltamat kampuksen yhteisessä oleskeluhuoneessa. Italialaiset ystävämme oli tehneet luonnollisesti pizzaa ja espanjalainen Jesus yllätti loihtimalla perinteisen espanjalaisen peruna-sipulipiirakan. Lisäksi maisteltavana oli kotitekoista guacamolea, erimoisia kakkuja ja aivan huikean herkullista rice puddingia (vähän niin kuin kylmä riisipuuro muttei lähellekään), jota nautittiin sokerin ja kanelin kanssa. Tämän ruokaisan ihanuuden takana oli saksalainen Anna, joka oli oppinut reseptin jo pienenä tyttönä omalta äidiltään. Täytynee kysäistä kyseinen resepti itsellenikin ennen kotiinpaluuta. Syötyämme itsemme kohtalaiseen ähkyyn lysähdimme sohvalle nauttimaan kunnon Hollywood-hömpästä romanttisen komedian muodossa. Rento ja mukava ilta kaikin puolin!

 Rice pudding. Njam!

 Guacamole teki nopeasti kauppansa :)

Torstaina juhlistimme ensimmäistä täyttä kuukautta Bangorissa illastamalla intialaisessa ravintolassa. Olen alkanut lämmetä täällä ollessani aivan täysin intialaiselle ruoalle. Jotenkin se ei ole koskaan Suomessa minulle liiemmin maistunut, mutta täällä tarjoiltava safka on todella herkullista! Annokset ovat vähintäänkin riittäviä ja hinnat eivät päätä huimaa. Kymmenellä punnalla saa mahan täydeltä ruokaa ja punaviinit kyytipojaksi. Njam!
Torstai-ilta päättyi vielä poikkeuksellisen mukavasti, kun suuntasimme tovin puolen yön jälkeen asuntolallemme saksalaisten vaihtareiden kanssa. Kotipihalle saapuessamme huomasimme muiden talon asukkaiden hytisevän pihalla pyjamissaan ja suuntaavan pikkuhiljaa takaisin asuntoihinsa. Kun menimme tiedustelemaan asiasta Wardeneilta (asuntolan valvojat), he totesivat meidän missanneen kaiken hauskan. Eli kyseessä oli lakimääreinen palohälytysharjoitus, joka suoritetaan aina kerran lukukaudessa. Mikäli järjestäytyminen kokoontumispaikalle on hidasta ja kaikki asukkaat eivät ole pihalla kolmessa minuutissa, harjoitus uusitaan siitä tiedottamatta. Tällä kertaa onneksi talojen asukkaat olivat olleet ripeitä ja vastaavanlaisia harjoituksia ei siis liene enää luvassa, onneksi. Heh, kyllä kannatti vielä istahtaa kreikkalaiseen tavernaan nauttimaan musiikista ja yhdestä oluesta.

Ja jottei elämä olisi pelkkää syömistä, juomista ja opiskelua, niin liikkumista ei myöskään sovi täysin unohtaa. Bangor on aivan ihanteellinen paikka itsensä rääkkäämiselle. Toinen toistaan seuraavat ylämäet ja portaat panevat pohkeet huutamaan Hoosiannaa tuon tuostakin ja lenkkeilymaastot ovat kauniita ja haastavia. Liikuntaa siis tulee harrastettua ihan huomaamattakin täällä päivittäin kaupungilla asioidessaan.
Perjantaina pääsin myös ensimmäistä kertaa saunaan täällä ollessani. Tai no okei, "saunaan". Saksalainen vaihtaritoveri Chris oli ostanut itselleen puolen vuoden passin paikalliseen kuntosalihelvettiin ja kaupan päälle hän oli saanut kaksi ilmaista tutustumispassia, jotka hän ystävällisesti antoi minulle ja saksalaiselle Leonille. Alkajaisiksi hikoilimme 1,5h salilla, jonka pulahdimme allasosaston porealtaaseen rentoutumaan. Loikoilimme tovin myös steam roomin lauteilla, ja ihan kelvollisesta kokemuksesta huolimatta pieni suomalaisen saunan kaipuu vihlaisi allekirjoittaneen sisintä.

Lauantaina oli vuorossa International Studen Unionin organisoima matka Manchesteriin. Ilmoittautuneita oli runsaasti joten lähdimmekin matkaan kolmen bussin voimin. Varsinaista ohjelmaa Manchesterissa ei ollut järjestetty vaan jokainen saattoi kuluttaa aikansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Hengailimme pienellä porukalla kaupungin keskustassa katsastaen muutaman nähtävyyden ja ostoskeskuksen. Sää oli kehno, joten suurin osa ajasta kului sadetta pitäessä sisätiloissa. Aikaa kaupunkiin tutustumiseen oli muutoinkin varattu vain 5 tuntia, joten kovin ihmeellisiä asioita ei siinä ajassa ehtinyt tehdä. Kaupunkiin täytyy kyllä vielä kevään aikana palata ainakin moikkaamaan Heini-ystävääni, jonka Pariisin trippi sattui harmillisesti juuri tälle viikonlopulle.

Tällaista stooria siis tältä viikolta. Sunnuntai-illan ohjelmassa seuraavaksi pizzan tekoa Veeran luona ja myöhemmin ajattelimme käydä tsekkaamassa, yltääkö paikallisten rock-jamien meininki Popparin tasolle vai ei. :)
Huomenna on luvassa oikein opiskelun superpäivä, sillä ajattelin heti aamutuimaan täräyttää kirjastolle hiomaan powerpoint-esitystä yhtä kurssityötä varten. Tiistaista eteenpäin loppuviikko onkin sitten aikamoista haipakkaa ja juhlaa, kun ystäväni Miikkis saapui tiistai-iltapäivästä Bangoriin hiihtolomaansa viettämään. Tiistai-illan ja keskiviikon kikkailemme Bangorissa ja torstaina suuntaamme Liverpooliin katsomaan UEFA-cupin matsia Liverpool - Sparta Praha! Tsaijajai!

Mutta näistä ja muista sitten taas ensi sunnuntaina!

Hyvää viikkoa kaikille ja eläkää hyvin!